sunnuntai 15. helmikuuta 2015

Tutkijalääkäriksi


Helsingin lääkiksessä heti ensimmäisen lukuvuoden aikana osa lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoista valitaan tutkijalääkärikoulutusohjelmaan (”tutkijalinja”). Tutkijalinjalle haetaan erikseen, ja sinne kannattaakin hakea kaikkien, joilla on pienikin kiinnostuksen pilkahdus tutkimusta kohtaan. Hakuprosessin aikana ehtii vielä kysellä muilta tutkijalinjalaisilta ja tutkijoilta käytännön juttuja, jos ei ole vielä ihan varma, onko tutkijalinja ihan se oma juttu.

Mitä tutkijalinjalla sitten tehdään? Väitöskirja, sitten joskus, mutta ennen sitä saa tutustua eri tutkimusryhmiin ja aloihin. Kahden ensimmäisen kesän aikana ollaan siis rotaatioissa. Yksi rotaatio kestää aina vähintään kuukauden, käytännössä kahdessa kesässä pitää ehtiä tutustua 3-4 eri ryhmään. Melkein kaikki ryhmät ottavat tutkijalinjalaisia tosi mielellään, kun vaan ottaa rohkeasti yhteyttä! Tässä vaiheessa ei tarvitse miettiä liikaa, että onkohan tuosta ja tästä nyt kuinka paljon hyötyä väitöskirjaan, tai että tuo ei kyllä ole tarpeeksi unelmaerikoistumisalaani liittyvää. Rotaatioiden tarkoituksenahan on antaa vähän käsitystä siitä, mitä ja kuka ja miten ja miksi kaikkea lääketieteessä oikeastaan tutkitaan. Rotaatioista saa parhaan hyödyn niin, että valitsee erilaisia tutkimusryhmiä eri aloilta. Tässä vaiheessa tutkimusryhmien ei välttämättä tarvitse liittyä hammaslääketieteeseen; tärkeää on kuitenkin, että tutkimusryhmä on kiva ja siellä on joku joka auttaa kun tarvitsee. Tietysti olisi myös hyvä että tutkimuksen aihe kiinnostaisi. Tosin olen itse huomannut, että kun jonkin tutkimusryhmän aiheeseen ja julkaisuihin tutustuu hetken aikaa, niin oikeastaan kaikki vaikuttaa tosi mielenkiintoisilta! Vasta sitten, kun rotaatiot ovat ohi, täytyy viimeistään valita, missä tutkimusryhmässä haluaa tehdä väitöskirjansa. Tutkijalinjalla pyritään väittelemään 1,5 vuoden sisällä valmistumisesta.

Entä mitä tutkijalinjalaisista tulee isona? Tutkimusta voi tietysti jatkaa väitöskirjankin jälkeen: jotkut lähtevät ulkomaille post doc-hommiin, ja myöhemmin voi vaikka johtaa omaa tutkimusryhmää Suomessa. Yleistä on väittelemisen jälkeen erikoistua ja tehdä oman alan tutkimusta kliinisen työn ohessa. Erikoistumispaikkoja hakiessa väitelleet ovat etulyöntiasemassa, ja joitain tämä motivoi väitöskirjan tekemiseen, sillä halutuimmille erikoisaloille saattaa tulevaisuudessa olla tunkua. Tietysti väitöskirjan tehneestä voi myös tulla ihan tavallinen lääkäri tai hammaslääkäri, joka vain ymmärtää jotkut asiat kollegaansa syvällisemmin, hyvä näinkin.

Toivottavasti mahdollisimman moni kiinnostui tätä lukiessa tutkimuksesta ja tutkijalinjasta. Itse olen ollut todella tyytyväinen päätökseeni (toki suurin osa urakasta on vielä edessä :D). Sitoutumista ei kannata liikaa pelätä, sillä tämä kyllä vie mennessään!

Jaakko



5 kommenttia:

  1. Ymmärsinkö oikein, että tutkijalinjalle valitaan yhteensä 10 henkilöä lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoista? Onko linjalle paljonkin hakijoita? Paikkamäärä kuulostaa aika pieneltä opiskelijamäärään nähden.

    Kuinka paljon tutkijalinjalaisilla on enemmän pakollisia luentoja tms. verrattuna muihin? Luin linkin, mutta haluaisin tietää paljonko työmäärää tulisi konkreettisesti olemaan enemmän esim viikossa.

    Olipa mielenkiintoinen postaus. Paljon kysymyksiä ja ajatuksia herättävä. Kiitos siis tästäkin! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos hyvästä kysymyksestä!
      Olet ymmärtänyt oikein, koulutusohjelmaan on ollut tapana valita yhteensä kymmenen opiskelijaa, joista yksi on ollut yleensä hammaslääketieteen opiskelija. Hakijoita on ollut vaihtelevasti: vuosi sitten taisi olla yli 20, mutta tänä vuonna ennätysvähän eli vähän päälle 10.
      Pakollisia luentoja ei tule välttämättä yhtään enempää, ellei sitten halua käydä nimenomaan jotain sellaista kurssia jossa on pakollista läsnäoloa. Tohtoritutkintoonhan kuuluu vähintään 40 opintopistettä normaalin lisensiaatintutkinnon lisäksi, mutta niistä suurin osa tulee ns "vahingossa" esimerkiksi omien tutkimustulosten esittelemisestä kongresseissa. Jos esimerkiksi teet koe-eläinten kanssa hommia niin koe-eläinkurssi on pakollinen.
      Tutkijalääkärikoulutusohjelman ideana on, että tutkimusta tehdään kesäisin. Tällöin siis normaalin koulunkäynnin ohelle ei tule yhtään mitään ekstraa, ja kesät varataan tutkimustyölle. Käytännössä monet kuitenkin jatkavat tutkimusta opiskelun ohella, ja saavat siihen tutkimusryhmästä palkkaa. Toisaalta koulutusohjelmasta voi käsittääkseni joissain tapauksissa nostaa kuukauden palkkaa joululomalta (jos loma on sen mittainen) jos haluaa mieluummin kuukauden lomaa kesällä.
      Toivottavasti vastasin kysymykseesi!

      Jaakko

      Poista
  2. Kuinka paljon parempana apuväylänä erikoistumista ajatellen tutkijalääkärilinja mielestäsi toimii? Lääketieteellinen tutkimus on aina kiinnostanut minua mutta olen silti vähän epäröivä sen suhteen.. Tämän takia mietin josko jättäisin sen väliin, mutta kuinka paljon hankalampaa luulet, että erikoistuminen tulee tällöin olemaan? Tiedätkö myös ulkomailla erikoistumisen mahdollisuuksista jotain? Eilen sain tiedon, että pääsin Helsingin lääkikseen yleiselle puolelle ja onni on suunnaton, vihdoin pääsen toteuttamaan unelmaani ja nyt on ajatukset sekaisin kaikesta uudesta ja kaikista mahdollisuuksista joita elämässä tulee nyt olemaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei,
      Erikoistumista tosiaan saattaa helpottaa ja nopeuttaa jos on väitellyt. Jotkut (erityisesti medisiinan puolella) jopa väittelee ja erikoistuu samaan aikaan. Sillä ei toki ole merkitystä että onko väitellyt tutkijalääkärikoulutusohjelman kautta vai muuten vaan. Kuitenkin jos haluaa aloittaa tutkimuksen tekemistä jo peruskoulutuksen aikana, niin tutkijalinja on siihen ihan superhyvä apuväline.
      Toki on ihan mahdollista ja tavallistakin erikoistua ilman väitöskirjaa, eikä ylipäätään kannata liikaa stressata erikoistumista tuossa vaiheessa opiskeluja :) Tutkimus kuitenkin kannattaa joka tapauksessa, jos haluaa aikanaan hyväksi lääkäriksi/hammaslääkäriksi!
      Ulkomailla erikoistumisesta en tiedä mitään, ehkä EU:n alueella se voi onnistua?
      Onnea vielä sisäänpääsystä! :)
      Jaakko

      Poista
  3. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista