Tutkijalääkäriksi

Helsingin lääkiksessä heti ensimmäisen lukuvuoden aikana osa lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoista valitaan tutkijalääkärikoulutusohjelmaan (”tutkijalinja”). Tutkijalinjalle haetaan erikseen, ja sinne kannattaakin hakea kaikkien, joilla on pienikin kiinnostuksen pilkahdus tutkimusta kohtaan. Hakuprosessin aikana ehtii vielä kysellä muilta tutkijalinjalaisilta ja tutkijoilta käytännön juttuja, jos ei ole vielä ihan varma, onko tutkijalinja ihan se oma juttu.

Mitä tutkijalinjalla sitten tehdään? Väitöskirja, sitten joskus, mutta ennen sitä saa tutustua eri tutkimusryhmiin ja aloihin. Kahden ensimmäisen kesän aikana ollaan siis rotaatioissa. Yksi rotaatio kestää aina vähintään kuukauden, käytännössä kahdessa kesässä pitää ehtiä tutustua 3-4 eri ryhmään. Melkein kaikki ryhmät ottavat tutkijalinjalaisia tosi mielellään, kun vaan ottaa rohkeasti yhteyttä! Tässä vaiheessa ei tarvitse miettiä liikaa, että onkohan tuosta ja tästä nyt kuinka paljon hyötyä väitöskirjaan, tai että tuo ei kyllä ole tarpeeksi unelmaerikoistumisalaani liittyvää. Rotaatioiden tarkoituksenahan on antaa vähän käsitystä siitä, mitä ja kuka ja miten ja miksi kaikkea lääketieteessä oikeastaan tutkitaan. Rotaatioista saa parhaan hyödyn niin, että valitsee erilaisia tutkimusryhmiä eri aloilta. Tässä vaiheessa tutkimusryhmien ei välttämättä tarvitse liittyä hammaslääketieteeseen; tärkeää on kuitenkin, että tutkimusryhmä on kiva ja siellä on joku joka auttaa kun tarvitsee. Tietysti olisi myös hyvä että tutkimuksen aihe kiinnostaisi. Tosin olen itse huomannut, että kun jonkin tutkimusryhmän aiheeseen ja julkaisuihin tutustuu hetken aikaa, niin oikeastaan kaikki vaikuttaa tosi mielenkiintoisilta! Vasta sitten, kun rotaatiot ovat ohi, täytyy viimeistään valita, missä tutkimusryhmässä haluaa tehdä väitöskirjansa. Tutkijalinjalla pyritään väittelemään 1,5 vuoden sisällä valmistumisesta.

Entä mitä tutkijalinjalaisista tulee isona? Tutkimusta voi tietysti jatkaa väitöskirjankin jälkeen: jotkut lähtevät ulkomaille post doc-hommiin, ja myöhemmin voi vaikka johtaa omaa tutkimusryhmää Suomessa. Yleistä on väittelemisen jälkeen erikoistua ja tehdä oman alan tutkimusta kliinisen työn ohessa. Erikoistumispaikkoja hakiessa väitelleet ovat etulyöntiasemassa, ja joitain tämä motivoi väitöskirjan tekemiseen, sillä halutuimmille erikoisaloille saattaa tulevaisuudessa olla tunkua. Tietysti väitöskirjan tehneestä voi myös tulla ihan tavallinen lääkäri tai hammaslääkäri, joka vain ymmärtää jotkut asiat kollegaansa syvällisemmin, hyvä näinkin.

Toivottavasti mahdollisimman moni kiinnostui tätä lukiessa tutkimuksesta ja tutkijalinjasta. Itse olen ollut todella tyytyväinen päätökseeni (toki suurin osa urakasta on vielä edessä :D). Sitoutumista ei kannata liikaa pelätä, sillä tämä kyllä vie mennessään!

Jaakko

http://www.med.helsinki.fi/peruskoulutus/docs/perustutkinnot/TLO_PYSYV%C3%84ISM%C3%84%C3%84R%C3%84YKSET_tdkn_11.2.2014.pdf

http://blogs.helsinki.fi/med-viikonjulkaisu/